Miksi kannattaisi harjoitella matemaattisia taitoja? Arkielämässä käytämme lähes huomaamatta matematiikkaa koko ajan. Ostaessamme kahvia ja vaikka pullaa, laskemme kokoajan vaikka niiden hintoja yhteen. Yleisen harhaluulon mukaan matematiikka on paljon muutakin, kuin yhtälöitä ja kuvioita. Ilman matematiikkaa ei olisi kännyköitä, radioita, televisioita tai edes autoja. Matematiikka on oppiaineena ainutlaatuinen sillä se kehittää avaruudellista hahmotuskykyä, ongelmaratkaisutaitoja ja myös kielitaitoa. Kyllä, kuulit oikein!
Kuten esimerkiksi Englannin kieli, matematiikka on myös kieli jota voi oppia. Jos on kohdannut ongelmia matematiikan kanssa, kannattaa muistaa ettei se ole myöskään älykkyyden mitta, vaikka toisin voisi luulla. Toiset ovat lahjakkaampia matematiikassa kuin toiset, mutta myöskin ”huonommat” voivat oppia paremmaksi. Kehitystä tapahtuu, kuten myös kieliä opiskellessa. Ei siis kannata alkaa lyömään päätä seinään, jos tuskailee matematiikan kanssa!
Peruskoulussa matematiikkaa tarvitaan koko ajan, mutta tärkeämpää on matemaattiset taidot myös myöhemmin elämässä. Teknillisille aloille ei kannata pyrkiä, jos ei halua olla matematiikan kanssa tekemisissä. Nykyisin voisi kuitenkin sanoa, että matematiikka on jopa ”hieman helpompaa” laskinten ja erilaisten algoritmien kehityttyä. Matemaatiikasta ja sen osaamisesta on kuitenkin hyötyä, vaikkei matemaattiselle alalle tähtäisikään: Ongelmanratkaisutaidoista ei ole koskaan pulaa. Moni tajuaakin vasta peruskoulun jälkeen, kuika paljon matemaattisesta osaamisesta hyötyy käytännön elämässä.
MAOL ja sen toiminta
Suomessa järjestetään vuosittain matematiikkakilpailuja peruskouluikäisille ja lukiolaisille. Matematiikkakilpailut järjestää Suomessa Matemaattisten aineiden opettajien liitto (MAOL). Alkukilpailun karsinnan jälkeen parhaat pääsevät loppukilpailuihin ja loppukilpailun voittaja voittaa koko kilpailun.
MAOL järjestää peruskouluikäisille lapsille pääosin matematiikkakilpailuja. Kilpailuihin voi osallistua kuka tahansa, mutta ne ovat pääasiassa suunnattu peruskoulun viimeisellä luokalla oleville. Nuoremmat oppilaat voivat kuitenkin osallistua kilpailuun, mutta jotkin kilpailun osa-alueet eivät kuitenkaan ole nuorempien oppilaiden opetussuunnitelmassa.
Peruskoulun kilpailua on kansainvälistetty komenius-projektin takia ja yleensä kilpailuun osallistuu myös ulkomaalaisia. Peruskoulun matematiikkakilpailu perustuu pitkälti funktio- ja geometrialaskentaan. Loppukilpailun pääpalkinnot ovat 300 euroa, 200 euroa ja 100 euroa, kaikki loppukilpailuun päässeet saavat kuitenkin kunniakirjan suorituksestaan.
Lukiolaisten matematiikkakilpailussa on kolme sarjaa: avoin- väli ja perussarja. Kaikista sarjoista järjestetään esikarsinnat peruskoulun tapaan ja niissä parhaimmat pääsevät loppukilpailuun. Avoin sarja on näistä kaikista vaikein, siinä onkin vain yhdet tehtävät loppukilpailussa joten virheisiin ei ole varaa.
Lukion matematiikkakilpailu perustuu pitkän matematiikan oppimäärään, tähän sisältyy siis 13 kurssia. Kurssiehin sisältyy muun muassa avaruusgeometriaa, derivaattaa ja integraalilaskentaa. Kilpailussa ei saa käyttää laskinta tai taulukkokirjaa. Yleensä lukionsarjan voittaja pääsee ulkomailla järjestettäviin matematiikkaolympialaisiin. Lukiosarjan loppukilpailun pääpalkinnot alkavat 600 eurosta.
Vaikka matematiikkakilpailuissa on rahapalkintoja, eivät ne ole yleensä kehote osallistumaan. Matematiikka on nuorille ja aikuisillekin hyödyllinen tieteenala, josta saattaa löytää jopa työn. Yleisesti lukion matematiikkakilpailun avoimen sarjan loppukilpailuun päässeet pääsevätkin useimpiin yliopistoihin suoraan ilman pääsykoetta. Opiskelupaikka koskee tosin vain matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on tehnyt tähän erityislinjauksen, ja on valmis ottamaan jopa kymmenen opiskelijaa ilman pääsykoetta. Matematiikka on siis varmasti yksi hyödyllisimmistä, jos ei hyödyllisin oppiaine koulussa. Sitä tarvitsee koko elämän ja sen avulla myös pärjää. Treenaa sinäkin omaa matikkapäätäsi jo tänään!